Tervehdys!!

Palvelimella esiintyneiden ongelmien vuoksi blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen.
http://lakuntreenit.blogspot.fi/ osoitteesta lödät uudet sivut, tervetuloa!!

-Laku ja Ronda

 Hakukauden startti SPL:n Kansallisten lajien leirillä

Maasto-osuus Kansallisten lajien leiristä oli pian edessä tottistelujen jälkeen. Kuinka aika voikaan mennä niin nopeasti. Ryhmän vetäjinä toimi Susanna Lindroos sekä Mika Lanki. Lauantaina Laku teki kaksi treeniä. Ensin otettiin nenän avausta tuuli-ilmaisujen avulla. Laku on kyllä niin tomppeli – silmät täysin ummessa kun nenä tekee töitä! Toisaalta, sopiihan se niinkin. Maalimiesten kannalta olisi varmasti mukavampaa, ettei 30 kiloinen pikku poika aivan päältä kävelisi. Tuuliolosuhteet vaihteli aika paljon, mutta kyllä se ilmiselvästi nenällä teki töitä ja ohjaaja sai kiitosta koiran lukemisesta. Leirillä kiinnitettiin paljon huomiota koiran toimintaan, pieniin eleisiin ja ilmeisiin ja sitä kautta koiran lukemisen jaloa taitoa kehitettiin. Toisella treenillä halusin kokeilla ilmaisuja. Toimin tolppana ja Irene koetti haukuttaa patukan avulla Lakua. Lakun vietit naksahti puolustukselle ja homma iskettiin jäihin ja otettiin tuumaustauko. Kouluttaja tarttui patukkaan minun toimiessa edelleen tolppana. Laku pysyi saalisalueella ja tätä tulee treenata kotona, saalisaluetta – ylläpitoa ja sitten vielä se haukku! treeni oli hyvä ja sai niin kouluttajan kuin ohjaajan palaamaan treeniin ja puimaan asiaa ”kollegoiden” kanssa.

Seuraavana päivänä jatkettiin tuuli-ilmaisuilla eikä ennätetty ottaa kuin yksi kiekka per koira. Tuuliolosuhteet jälleen vaihtelivat aika paljon, mutta ihan hyviä hajun ylösottoja Laku osoitti ja ukot löytyivät. Jätkä tekee aika rauhallista työtä, mutta keskittyi tänään jo itse hommaan paremmin (vähemmän haistelua/kuseskelua ym). Ja edelleen, silmät on kyllä aivan kiinni kun nenällähän sitä hommaa tehdään. Molempina päivinä maalimiehet olivat naamioituneet naamioverkoin ja maastokuvioiduin vaattein. Treeni oli hyvä Lakulle, joka on tottunut pääsemään helpolla näköhavaintoihin perustuneen viime kesän perusteella.

Leiri avasi miettimään haun toimintaketjua: kuinka paljon lajissa on eri vaiheita, jotka tulee koota pikku hiljaa kasaan koiralle. Hakumetsän ulkopuolella meidän tulee rakentaa saalisviettiä ->lopulta haukku. Tämän lisäksi huomiota tulee kiinnittää erikseen alueelle tuloon, pistolle lähettämiseen, piston muotoon/suoruuteen/syvyyteen/risteilyyn. Oma lukunsa on maalimiestyöskentely sekä maalimiehen ilmaisu. Ilmaisun keston kasvattaminen ja siedättäminen ohjaajan paikalle tuloon/paikalla oloon. Keskilinjalla tulee kiinnittää huomiota koiran hallintaan ja koiran motivaation ylläpitämiseen aina koko radan läpi.

Lisäksi mietintämyssyyn ja tulevaisuuden treeneihin tarttui niin paljon evästä esim. koiran työskentelyn tarkkailuun -> onko koira hajulla/epäiröintiä?/sijaistoimintaa/ ym ym ym.. että jalat teputtavat jo innokkaana hakuradan suuntaan!! 

 Viikonloppuna otin osaa SPL Keski-Suomen järjestämään BH kokeeseen – tosin vain henkilöryhmäläisenä. Lakun kanssa ei ole vielä piiiitkään aikaan mitään asiaa kokeisiin. Kokeeseen osallistui 8 koirakkoa, joista puolet läpäisi BH kokeen. BH koe on suoritettava ennen kuin koira voi osallistua muihin kokeisiin lukuun ottamatta kestävyyskoetta (AD).  BH koe jakautuu kahteen osaan, tottelevaisuuteen ja käyttäytyminen liikenteessä eli ns. kaupunkiosuuteen. Kokeen tarkoitus on selvittää koiran hallittavuus sekä se kuinka koira käyttäytyy ja suhtautuu vieraisiin ihmisiin, koiriin ja muihin normaaleihin ympäristötekijöihin.

Suosittelen lämpimästi kaikille – lajista riippumatta- käykää katsomassa kisoja ennen kuin itse osallistutte koiran kanssa kisaan. Kisojen katselukokemuksesta oppii paljon. Tämän jälkeen on myös paljon helpompaa kartoittaa omaa ja koiran osaamista ja suhteuttaa sitä vaadittavaan koekäyttäytymiseen.

BH-kokeen osallistumisalaraja on 15 kk ikä. 

 Kevään korvalla oma tahtini tuntuu auringon valon lisääntyessä ja kesäaikaan siirtymisen myötä hidastuvan ja ajatus alkaa tahmomaan kunnolla. Tämä asia vaikuttaa myös helposti treenimotivaatioon ja treeni-intoon. Tähän täsmälääkkeeksi ilmoittauduin SPL:n kansallisten lajien tottisleirille. Leiri on osa kokonaisuutta, eli n. kuukauden päästä järjestetään leirin toinen osa – maasto-osuus.

Leiriltä lähdin hakemaan uusia näkemyksiä ja kokemuksia sekä ihastelemaan rodulle ominaisia piirteitä, vietikkyyttä ja sen kanssa pelaamista. Leirillä oli kaikentasoisia ja –ikäisiä koiria ja ohjaajia. Kouluttajana toimi aina yhtä positiivinen, kannustava ja idearikas Riikka Veikkanen. Ja voi että, kuinka kivaa olikaan.

Itse treeneihin. Hommat aloitettiin lauantaina ja pääsin tekemään ekan virheen. Otin Lakun autosta ilman sen kummempia verryttelyjä/herättelyjä ja Laku olisin sitä mieltä että missäs sitä ollaan ja mitäs sää luulet mun oikeen tekevän täällä? Kentällä hain kontaktia ja kiinnostusta minua kohtaan josta pääsin palkkaamaan. Palkkaus namilla. Eväät seuraavalle treenille oli saattaa koira treenimoodiin jo autolla. Koiran tulisi olla mukavassa tunnetilassa ja innostunut ”pelaamaan” tottista, eli mylly tulisi saada ensin käyntiin ja sitten vasta tullaan sinne huippukivalle tottiskentälle. No näillä ohjeistuksilla kohti toista treeniä.

Toinen erä aloitettiinkin voimakkaammalla tempolla ja päästiin jopa työskentelyn makuun. Apuohjaaja toimi tolppana ja lelulla nostin Lakulle vähän viettiä. Nyt pureuduttiin seuraamiseen ja siihen perusasentoon. Tätä olen tehnyt lähinnä namipalkalla tähän saakka ja leirille tuloni yhtenä motiivina olikin vietin kanssa pelaaminen ja käskyjen/toimintojen haltuunotto korkeammalla viettitasolla. Tein sen huomion, että käskyt tulee tosiaankin ajaa uudelleen Lakulle muistiin vietin noustessa – tämä ilmeni irrotuksessa – siihen siis terävyyttä. Loppuun otin vauhdikkaan luoksetulon josta palkka lelulla ja koiran ollessa hyvässä vireessä lopetettiin treeni. Jälleen yksi hyvä havainto – kun koiran kutsuu kovalla vauhdilla luokse, on palkkauksen tapahduttava siten että lelun heittää eteenpäin/antaa koiran varastaa. Mikäli lelusta pitää kiinni ja koira tulee kovalla vauhdilla leluun kiinni, eikä lelu irtoakaan mukaan, on koiran niskat todella lujilla! Pahimmassa tapauksessa koira voi loukkaantua pysyvästi.

Toisena päivänä viettiä lähdettiin hakemaan jo autolta tullessa huomattavasti enemmän. Apuohjaajaan avulla hetsasin Lakua patukalla. Laku sai voittaa patukan itselleen, pieni leikki ja leikin jälkeen kiinnitettiin huomiota patukan irrottamiseen ja rauhan rakentamiseen – johon pureuduttiin jo lauantainakin. Koiran tulee tuntea olonsa mahdollisimman rauhalliseksi ja turvalliseksi ohjaajan lähellä sekä ollessa fyysisessä kosketuksessa ohjaajan kanssa. Tätä rauhaa rakentaessa Lakun ote lelusta herpaantui ja lelu tippui itsestään suusta. Katselukokemusten perusteella Lakulle tulee alkaa rakentaa viettiä lelua kohtaan siten, että lelu on ja pysyy suussa vaikka sitä hieman vaikka tönisikin pois suusta. Ja irrotuksen on tapahduttava käskystä, jolloin suu aukeaa välittömästi ja lelu tippuu suusta. Sitten aloimme vääntää perusasentoa sekä seuraamaan lähtemistä. Kouluttaja kiinnitti huomiota Lakun sijaintiin sivulla sekä pään asentoon ja katsekontaktiin. Kun kaikki tämä oli kohdallaan, oli ensimmäisen askeleen vuoro. Pitkän ja sitkeän työstämisen, useiden virheiden jälkeen, saatiin se eka askel otettua ja lelulla palkka. Jospa joku päivä sen tajuaisi, tuon seuraamisen jalon taidon salaisuuden  J  

Viimeisenä harjoituksena aloin rakentamaan Lakulle noutoa ja suhdetta noutokapulaan. Tämä nouto on ollut itselleni todella suuri mörkö ja oli jotenkin niin turvaisaa aloittaa/ottaa alkupaineet pois yhdessä osaavan kouluttajan kanssa. Alkuun kapulaa kohti luotiin pientä saalista heittelemällä kapulaa siten, että Laku ei alkuun saanut kapulaa – vapautus kapulalle ja pieni leikki kapulan kanssa. Eli ensiksi otettiin ihan vaan suutuntumaa kapulaan ja tehtiin siitä kiva ja kiinnostava kapistus. tämän alun jälkeen kapulan pitoon tulee rakentaa aikaa ja rauhaa.

Ai että! niin paljon tehtävää ja miten kivaa tehtävää!! Ei meinaa edes oikein osata päättää, etät mistä sitä jatkaa kotosalla.

Illalla tosin huomasin pelaavani kapulan kanssa ;) eli eikun vaan etiäpäin! Kiitokset Riikalle ja ryhmän muille ohjaajille mielenkiintoisesta viikonlopusta!  

 

Kävin Lakun kanssa SPL Etelä-Uusimaa ry:n järjestämässä saksanpaimenkoirien SPL-näyttelyssä 18.3. Tuomarina näyttelyssä toimi Norbert Wettlaufer Saksasta.
Näyttelypaikkana oli Showlinkin Areena Lohjan Muijalassa, mikä tiesi aika aikaista aamuheräämistä. Neljän jälkeen aamuyöllä oltiin jo Lakun kans menossa :) PItkäkarvaisia oli ilmoitettu näyttelyyn yhteensä 4, ja Lakulla oli kilpakumppani omassa luokassaan. Sijoituttiin siis hienosti kakkoseksi tässä kahden herran kisassa! Arvostelun löydät Lakun näyttelytuloksista! Lämmin kiitos vielä Sanskulle esittämisestä ja tsempistä :)!