Aamusta kävin vain Lakun kanssa pitkästä aikaa lenkillä. Meillä oli kyllä mitä ihanin aamupäiväkävely. Kävin läheisen lammen rannalta katselemassa hankien hohtoa kipakassa pakkassäässä auringon paistaessa kirkkaasti. Tulomatkalla tehtiin pieni koukaus metsäkoneen uraa pitkin. Efekti oli samanlainen kuin olisi noussut Puijonmäen rappusia ylöspäion, ura oli kovettunut ja muodostuneet "rappuset" oli vieläpä aika jyrkässä kulmassa. Heittelin välillä Lakulle keppiä ja hyvin löytyi keppi umpihangesta. Järkeä ei ole kyllä ollenkaan, kuinka sinne hankeen tulisi mennä. Kovaa ja korkeelta on Lakun lähestymistä parhaiten kuvaavat termit. Välillä sitten se kyntää rintuuksia myöten lumen pöllytessä.. onneks vielä ei ole sattunut pahasti. Hah hah, oli hauska juttu, kun heitin Lakulle keppiä ja se ei nähnyt mihin keppi meni. Annoin käskyn mennä etsimään keppiä ja Laku bongasikin kuivan oksan - nelimetrisen lumettuneen kuusen latvasta (se ei ollut meidän keppi) ja alkoi pomppia ja vinkua ja hillua ihan hulluna luullen että se kuiva oksa on nyt se sen keppi mitä tässä pitää etsiä .. XD ai että kun nauratti. Käytiin sitten yhdessä etsimässä meidän keppi kymmenen metriä syvemmältä metsästä. Voi sitä pienen pojan riemua! Se innostuu niin kovasti kaikesta yhteysestä puuhaamisesta.

Sain kutsu ihan extemporee hallitreeneihin lämpimäänm halliin. Ai että, kylläpä kelpasi kun ei naksu jäätynyt sormeen kiinni vaan välillä jopa tuli lämmin puuhaillessa. Lakulle tekee tosi hyvää hallitreeneissä väkisin tuleva rauhoittuminen ja liikkeelle (pallon heitto, koiran juoksu/hyppy) siedättyminen. Se olisi juoksemassa koppaamaan jokaisen heitetyn pallon, rientäisi hyppäämään hypyt yhdessä treenitoverin kanssa ja taistelisi narulelun kanssa lujaa! Mutta eihän se nyt näin voi mennä aina silloin kun pieni koira niin ajattelee :) Tästä tuli hyviä harjoittelupätkiä useampiakin.

Pääasiana otin seuraamista seinää hyödyntäen. Seuraa-liike suoritettiin siis siten, että koira oli ohjaajan ja seinän välillä. Tällä keinolla koira joutuu seuraamaan suoraan eikä peppu pääse aukeamaan sivulle, sillä seinä ohjaa pepun paikoilleen. Hyvää seuraamispätkää sain aikaan, muutamalla askeleella. Lisäksi otin pari luoksetuloa ja sain hyviä ideoita ja neuvoja kuinka vielä liikettä eteenpäin - loppuasennon harjoittelua erikseen lähinnä. PAri kertaa otin pitkästä aikaa hyppyäkin. Komeasti leiskauttaa hypyt yli!

Kaverini narttukoiran juoksu oli loppupuolella ja melkein voisin sanoa, että Laku ei pahemmin häiriintynyt tästä herkusta, joka lepäili välillä Lakunkin treenien aikaan kentän laidalla. Tätä en olisi uskonut näkeväni ihan heti, mutta oli kyllä tosi hyvää treeniä ja ihana kun Laku ei mennyt aivan sekaisin tuosta ihanaisesta vaan puuhat jatkuivat normaalisti. Samaisen nartun edellisistä juoksuista Lakulla meinasi veret seisahtua ja ajatus karkasi tooosi kauas pääkopasta ;)

 Treenailtiin eilen jälleen Jattilan hallilla pakkasen paukutellessa 10 asteen tietämillä, ensimmäiset pakkaset tuntuvat aina niin purevilta. Pakkasen(kin) vuoksi kaikki koirat olivat hallissa yhtä aikaa ensimmäistä kertaa ja treenit soljuivat eteenpäin mukavalla tempolla. Osa koirista odotteli vuoroaan omalla matolla ja osa teki töitä ja osa virittäytyi tulevaan treenivuoroon. Tällä erää mukana oli sähäkät käyttöpuolen lapukka-likat niin Lakullekin tuli ekstra-menoa tassujen alle, mutta hyvin sitä rauhaakin löytyi matolla hengailuun.

Aiemmat treenikerrat on käytetty lähinnä siihen hallikäyttäytymiseen ja rauhan löytämiseen matolta silloin, kun itse ei ole tekemässä treeniä. Tämä lisää treeniaikaa, kun ei tarvitse koiria olla kuljettamassa autoon ja takaisin. Lakun mielestä makoilu matolla ja nakin syönti on ihan kivaa – joo, mut kaikki liikkeet ja leikit se kyllä rekisteröi ja haluaisi osallistua enemmin niihin kun vain levätäJ

Viime viikolla aloimme keskittymään seuraamiseen ja alku oli hieman tahmeaa. Lakun piti pomottaa muita koirakoita ja tekeminen unohtui heti jos ei ollut nakkitätillä nakit hyppysissä. Tästä tulistuneena liike otettiin kotitreeneihin listan kärkeen.

Ja jälleen treeni se on joka kannattaa – tällä viikolla Lakun seuraaminen oli mennyt kovasti eteenpäin, eli hallissakin esitettiin melkein sitä tasoa mitä kotona on esitetty. Nyt koiran asentoon tulee kiinnittää huomiota ja vaikka ottaa avuksi seinän pielet ym. että myös peppu saataisiin tiiviisti viereeni. Pari pätkää seuraamista tehtiin siis tällä viikolla. Eka herkkupalkalla ja viimeinen lelupalkalla. Lelu toimii hyvin ja innokas poika on puuhaamaan jos vaan malttaa katseen kääntää muista treenaajista pois. Tunti on vaan aika pitkä aika puuhasteluun ja loppu ajasta teho-koutsi laittoi väsyneen koiran ja hyvillä mielin olevan ohjaajan kotia! Seuraaminen liikkeenä tuntuu olevan harjoittelultaan ääretön, joten sanotaan vaan että hyvällä alulla ollaan!