Fiilis oli kyllä kokonaan poissa ja kaukana tokotreeneissä. Ilta menikin sitten itkeä nyhrätessä koiran lepäillessä treenien jälkeen. Rankkaa on.
Kehitystä oli taas havaittavissa. Otin kontaktia ja seuraamista, paikallaanolo istuen ja maaten. Loppuun tehtiin luoksetulo, jotta jäis kaikille hyvä mieli. Malttia on tullut niin Rondalle kuin minullekin huomattavasti lisää tässä kuukauden aikana. Hyvä me! Paikallaanolo on meille suuri haaste. Kentällä ja sen laidoilla kun tahtoo tapahtua niin paljon kaikkea mielenkiintoista ja superkivaa, ettei Ronda meinaa malttaa olla paikoillaan ollenkaan. Välillä paikallaanolo meni kuin vettä vain. Tästäpä hyvä muistutus,tulee vahvistaa jo vanhoja, hallinnassa olevia liikkeitä!

1594362.jpg
Kontakti, vai mikä se oli ..

Kerroin treenikavereilleni Rondan lonkista, kiitos kannustuksesta! Jospas se treenausmotivaatio löytyisi taas jostain kiven kolosta.. Tällä hetkellä epäilen, ja vahvasti!