Laku on ollu pari viikkoa kotosalla ja alkuaika on mennyt hyvin. Rondan kanssa Laku viettää paljon aikaa, mutta viihtyy myös hyvin ihan yksinkin. Kaikista parasta seuraa Lakun mielestä ulkosalla on Ronda ja ihmisistä niin ei välitetä. Tätä Ollaan nyt alettu treenaamaan ja Laku saa aina jotain kivaa kun tulee luokse erilaisten sirkustemppujen esittämisen jälkeen tai ihan yksinkertaisesta kutsusta -koskaan ei tiedä mikä toimii :)

Laku haluaa kosvasti olla Rondan kaveri - Ronda tosin määrää tahdin :)

Pääsääntöisesti pennun aika menee syödessä ja maha vajuu parhaiten nukkumalla. Valveillaoloaika menee leikkiessä sekä elämän alkeita opetellessa. Tarpeilla käydään paljon ulkona mutta pisu lirahtaa vielä poikkeuksetta myös sisälle. Pantaan on totuteltu joka päivä ja enää se ei vaivaa kaulassa, mutta sen päälle laittaminen on kenkkua ja se täytyy myös näyttää pannalle puremalla. Remmissä Laku menee hienosti, mitä muutaman kerran ollaan hommaa kokeiltu. Luita on kiva kaluta ja rustot menee tyylikkäästi naskaleiden välissä pienemmiksi palasiksi.

Laku sai Jenniltä lahjaksi aian mahtavan luuherkun, jonka parissa on vierähtänyt tovi jos toinen.

Koirakaveruuksia on ennätetty jo hieman muodostaa myös oman lauman ulkopuolella. Viikko sitten kylässä kävi Rane -bordercollie, joka oli Lkaun mielestä aivan mahtava leikkikaveri. Leikki uuvutti pienen pojan ja uni maistui vierailun jälkeen hyvin :) Lakulla oli hauskaa Ranen kanssa, niin sisällä kuin ulkonakin.

Ronda suhtautui omalla viileydellään vieraaseen. "Pentujen" ottaessa nokosia leikin lomassa, Ronda otti vahtivuoron omakseen.

Yhtenä iltana lähdettiin Lakun kanssa totuttelemaan autoiluun, joka sujui myös mallikkaasti. Pieni tutki ensin koko auton läpikotaisin ja totesi, että paras paikka löytyy luonnollisesti apukuskin paikalta. Kyläpaikkana oli ihana Irenen ja Anssin kodikas koti Laukaan liepeillä. Laku sai Liinasta aivan mielettömän remukaverin. Ensin piti vaihdellen maistella luita (ainahan toisella on se paremman makuinen luu - vaihtarit  kehiin:) Luiden poisoton jälkeen alkoi sellanen ralli, että oksat pois! Kapellimestarina toimi Laku ja Liinahan säesti hienosti. Liina antoi Lakulle välillä palautuksen maanpäälle, mutta aku sai kyllä tuntea itsensä maailmanomistajaksi kyläillessä. Myös Sulo sai osansa pennun pelleilystä ottaen sen todella lunkisti vastaan. Liina lienee tehnyt hyvää alustusta pentuaikanaan :) ja Sulon pinna venyi ja paukkui Lakun venytellessä kaulanahkaa ja suupieliä .. 

" No kun en yltä tuonne, nii purraan sit jalasta!"

Kotiinpäin ajettaessa apukuskin paikalta kuului miehekästä kuorsausta ja ruokakupillisen jälkeen Laku oli valmis useamman tunnin yöunille =) Mukavaa oli, kiitokset vielä ja otetaanhan uusiksi!