Maanantain treeneissä Ronda otti tarkkailijan roolin autossa ja Laku pääsi puuhastelemaan kentälle. Lakun kanssa otin näyttelyitä silmällä pitäen luoksepäästävyyttä. Samalla toin perusasentoon ja perusasennosta katsekontaktin ottamiseen paljon toistoja ja palkka jokaisesta kontaktin otosta. otin Lakun perusasentoon sivulle ja muut ohjaajan lähestyivät meitä. Lakun katseen harhautuessa kohtituleviin ihmisiin olin neutraali. Ja kun Laku luopui kontaktista vieraaseen ihmiseen, palkkasin sen. Lakulle tämä oli helppo rasti ja toistojen myötä kontaktiaika piteni hyvin. Pari tällaista pätkää oli meile riittävä harjoitus.

Tiistain SPL:n treeneissä keskityimme näyttelytreeneihin. Vetoa/menoa oli riittämiin ja loppua kohti Laku rauhoittui jo juosta jolkottelemaan rauhallisemmin. Lakun saalisvietti nousi aika korkealle kun juoksin sen edessä- tästä muistona on hampaan jäljet pohkeessa! Juoksu sujui huomattavasti vaivattomammin, kun jäin kehän keskelle seisomaan. Nyt kotona treenaamme intervallimaisesti kävelystä aloittaen, siirrytään hölkkään ja siitä sitten raviin. Seisonta-asentoja tulee harjoitella myös.  

Tiistaina puolestaan oli Rondan vuoro saada vähän tottiksen poikasta ajateltavaksi. Liikkeenä oli paikkamakuu ja ajatuksena oli paikkamakuun vahvistaminen saalisvietillä härnäten. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että käskin koiran maahan, poistuin koiran luota parin metrin päähän. Apuohjaajat heittelivät koiran edessä patukkaa ja tiputtelivat sitä houkuttavasti koiran eteen. Rondan noustessa patukan kimppuun, kävin laittamassa koiran takaisin maahan ja poistuin luota. Palkkasin ensin pieniestä katsekontaktipätkistä patukan nakkelun välissä varovasti sanallisesti kehuen ja pidemmästä pätkästä hyvää ja syvää katsekontaktia Ronda sai vapautuksen ja patukkalenkin palkaksi! Kehitystä tapahtui parin eri treenikerran välillä, nyt se ehkä hokasi että mikä tässä on jutun juonena! Eihän siinä kovin montaa viikkoa mennytkään ;) ..